Tämä mielipidekirjoitus lähetetty Helsingin Sanomiin 29.3.2007.
Tapaus Cronberg sai monet havaitsemaan että äänioikeuden yhtäläisyys ei nykyisin toteudu eduskuntavaaleissamme tyydyttävällä tavalla. Vaaliuudistusta pohtimaan patistaa jo Tasavallan presidenttikin. Ennen kun aletaan heitellä eri malleja ilmaan, on syytä analysoida ongelmaa tarkemmin.
Vaalipiirit rikkovat äänestäjien yhdenvertaista kohtelua kolmella tapaa: a) Äänet ovat vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen vaihtelun johdosta matemaattisesti eri arvoisia eri vaalipiireissä; b) äänestäjällä on kussakin vaalipiirissä eri määrä valinnanvaraa; ja c) valinnanvaran laatu - eli ehdokkaina olevat henkilöt - on 100%:sti erilaista kussakin eri vaalipiirissä.
Oikeusministeriö on esittänyt vaihtoehdoiksi vaalipiirien yhdistämisiä, vaalialueita ja tasauspaikkoja. Näillä keinoin voitaisiin saada puolueet keskenään nykyistä tasaveroisempaan asemaan, ei enempää. Mikään näistä ei juurikaan lisäisi äänestäjien valinnanvapautta, saati että toteuttaisi äänestäjien välistä yhdenvertaisuutta.
Vaikka äänestäjillä tulee luonnollisesti olla oikeus osoittaa äänensä maantieteellisesti rajatulle ehdokasjoukolle, ei ketään tulisi pakottaa valitsemaan vain tietyn alueen ehdokkaista. Kyseessä ovat valtiolliset vaalit, joten äänestäjillä tulisi olla oikeus valita kaikista maassa tarjolla olevista ehdokkaista.
On olemassa joustavampia vaalitapoja (mm. erilaiset siirtoäänivaalit), joiden avulla voidaan samanaikaisesti taata äänestäjien yhdenvertainen kohtelu, nykyistä paremmin toteutuva suhteellisuus, äänestäjien valinnanvapauden lisääminen ja annettujen äänten nykyistä tarkempi kohdentaminen, vieläpä ilman vaaliliittoja.
Vaalitavan uudistaminen on ollut jo useamman hallituksen ohjelmassa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Muutoksen esteenä ei ole puute paremmista menetelmistä, vaan se että muutoksista päättävät nykyisin juuri ne 200 kansalaista, joilla on siihen kaikkein vähäisin motiivi.
Kansanedustajien jääviys päättää omista palkoistaan on herättänyt jonkin verran keskustelua. Jääviys vaalitavasta päätettäessä on demokratian toimivuuden kannalta monta kertaluokkaa suurempi kysymys.
Demokraattisempi tapa lähteä uudistukseen olisi vaikkapa se, että äänioikeutettujen keskuudesta arvottaisiin kansalaisraati tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja. Kuultuaan asiantuntijoita se esittäisi suosituksensa, jonka jälkeen päätös tehtäisiin kansanäänestyksellä.
Jiri Räsänen
Arto Tengvall
Äänivalta ry.
perjantaina, maaliskuuta 30, 2007
tiistaina, maaliskuuta 27, 2007
Vaalipiiriprotesti
Teimme sitten pienen vaaliprotestin. Huomasimme nimittäin, ettei vaalilaista löydy kohtaa joka oikeuttaisi vaalilipun hylkäämiseen sen perusteella että ääni on annettu toisen vaalipiirin ehdokkaalle.
Vaalilaista löytyy toki kohta, jonka mukaan esim. Helsingin vaalipiiriin kuuluva äänestäjä on äänioikeutettu vain ko. vaalipiirissä. Tiedämme kuitenkin, ettei äänioikeudettomuus sinänsä ole äänestyslipun hylkäyksen peruste. Jos esim. alle 18-vuotias on päässyt äänestämään, ei lippua voida lähteä mitätöimään jälkikäteen. Ainoastaan voidaan vaatia ja määrätä suoritettavaksi uudet vaalit ao. äänestysalueella.
Juju on siinä, että tarkasti luettuna vaalilaissa on bugi. Vaaliviranomaisilla on käsissä lippu jota ei voi hylätä eikä laskea kenenkään ehdokkaan hyväksi. Eikä ole hallinnollista tietä viedä äänestyslippua yhdestä vaalipiiristä toiseen vaalipiiriinkään.
Vaalilaki lisäksi sanoo, että vaalilippuun saa merkitä numeron lisäksi ehdokkaan nimen ja muita selventäviä merkintöjä. Asiattomat merkinnät ovat peruste vaalilipun hylkäämiselle.
Teimme pari eri varianttia.
Lippu1: Merkitty numero, ehdokkaan nimi ja vaalipiirin nimi.
Lippu2: Merkitty numero, ehdokkaan nimi ja lisäksi liitettu keltainen tarralappu, jossa lukee "Vaalilain §85 nojalla tämä ei ole vaalilippuun tehty asiaton merkintä. Peruste: Vaalilain §85 perusteella tätä vaalilippua ei voi hylätä sillä perusteella että en ole äänioikeutettu ko. vaalipiirissä."
Olisihan tuota voinut vielä paremminkin muotoilla ja heittää vielä erilaisia varianttejakin.
Käytännössä kaikki tällaiset liput tietenkin hylätään. Mutta pointtihan on protestissa, pienessäkin.
Periaatteessa kuitenkin yksikin vaalilippu voisi riittää, nimittäin jos asiasta tekee hallinnollisen valituksen. Ja näin on tarkoitus. Kertoilen lisää hankkeen etenemisestä jahka on raportoitavaa.
Muutakin kivaa tuli tässä samalla mieleen:
a) Vaaliprotestilappu: Sujautetaan äänestyslipun välissä. Ei voida liittää äänestyslippuun, koska uurnassa kaikki sekoittuu. Vaikka protestilappu jäisikin oma vaalilipun väliin, eivät ääntenlaskijat voi olla varmoja siitä että protestilappu tuli uurnaan ko. äänestyslipun mukana. Protestin ääni tuskin kantautuu tällä kovin pitkälle, koska tällaisia ei tilastoida kuten ääniä. Joku voisi pitää tällaista piiloprotestia munattomana ja raukkamaisena. Toisaalta - tapahtuuhan äänestäminenkin anonyymisti, joten ei tämä siinä mielessä eroa muuten kuin että voi sekä syödä että pitää kakun!
b) Täyttä dadaa: Kiinnitetään muutoin asiallisesti täytettyyn vaalilippuun keltainen lappu, jossa todetaan että "Tämä lappu ei ole vaalilain §85 mukainen vaalilippuun tehty asiaton merkintä, koska ensinnäkin kyseessä on erillinen vaalilipun liite ja toisekseenkin liite ei ole asiaton, sillä tässä viitataan ainoastaan vaalilain äänestäjälle suomiin oikeuksiin".
Vaalilaista löytyy toki kohta, jonka mukaan esim. Helsingin vaalipiiriin kuuluva äänestäjä on äänioikeutettu vain ko. vaalipiirissä. Tiedämme kuitenkin, ettei äänioikeudettomuus sinänsä ole äänestyslipun hylkäyksen peruste. Jos esim. alle 18-vuotias on päässyt äänestämään, ei lippua voida lähteä mitätöimään jälkikäteen. Ainoastaan voidaan vaatia ja määrätä suoritettavaksi uudet vaalit ao. äänestysalueella.
Juju on siinä, että tarkasti luettuna vaalilaissa on bugi. Vaaliviranomaisilla on käsissä lippu jota ei voi hylätä eikä laskea kenenkään ehdokkaan hyväksi. Eikä ole hallinnollista tietä viedä äänestyslippua yhdestä vaalipiiristä toiseen vaalipiiriinkään.
Vaalilaki lisäksi sanoo, että vaalilippuun saa merkitä numeron lisäksi ehdokkaan nimen ja muita selventäviä merkintöjä. Asiattomat merkinnät ovat peruste vaalilipun hylkäämiselle.
Teimme pari eri varianttia.
Lippu1: Merkitty numero, ehdokkaan nimi ja vaalipiirin nimi.
Lippu2: Merkitty numero, ehdokkaan nimi ja lisäksi liitettu keltainen tarralappu, jossa lukee "Vaalilain §85 nojalla tämä ei ole vaalilippuun tehty asiaton merkintä. Peruste: Vaalilain §85 perusteella tätä vaalilippua ei voi hylätä sillä perusteella että en ole äänioikeutettu ko. vaalipiirissä."
Olisihan tuota voinut vielä paremminkin muotoilla ja heittää vielä erilaisia varianttejakin.
Käytännössä kaikki tällaiset liput tietenkin hylätään. Mutta pointtihan on protestissa, pienessäkin.
Periaatteessa kuitenkin yksikin vaalilippu voisi riittää, nimittäin jos asiasta tekee hallinnollisen valituksen. Ja näin on tarkoitus. Kertoilen lisää hankkeen etenemisestä jahka on raportoitavaa.
Muutakin kivaa tuli tässä samalla mieleen:
a) Vaaliprotestilappu: Sujautetaan äänestyslipun välissä. Ei voida liittää äänestyslippuun, koska uurnassa kaikki sekoittuu. Vaikka protestilappu jäisikin oma vaalilipun väliin, eivät ääntenlaskijat voi olla varmoja siitä että protestilappu tuli uurnaan ko. äänestyslipun mukana. Protestin ääni tuskin kantautuu tällä kovin pitkälle, koska tällaisia ei tilastoida kuten ääniä. Joku voisi pitää tällaista piiloprotestia munattomana ja raukkamaisena. Toisaalta - tapahtuuhan äänestäminenkin anonyymisti, joten ei tämä siinä mielessä eroa muuten kuin että voi sekä syödä että pitää kakun!
b) Täyttä dadaa: Kiinnitetään muutoin asiallisesti täytettyyn vaalilippuun keltainen lappu, jossa todetaan että "Tämä lappu ei ole vaalilain §85 mukainen vaalilippuun tehty asiaton merkintä, koska ensinnäkin kyseessä on erillinen vaalilipun liite ja toisekseenkin liite ei ole asiaton, sillä tässä viitataan ainoastaan vaalilain äänestäjälle suomiin oikeuksiin".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)