Tämä mielipidekirjoitus lähetetty Helsingin Sanomiin 29.3.2007.
Tapaus Cronberg sai monet havaitsemaan että äänioikeuden yhtäläisyys ei nykyisin toteudu eduskuntavaaleissamme tyydyttävällä tavalla. Vaaliuudistusta pohtimaan patistaa jo Tasavallan presidenttikin. Ennen kun aletaan heitellä eri malleja ilmaan, on syytä analysoida ongelmaa tarkemmin.
Vaalipiirit rikkovat äänestäjien yhdenvertaista kohtelua kolmella tapaa: a) Äänet ovat vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen vaihtelun johdosta matemaattisesti eri arvoisia eri vaalipiireissä; b) äänestäjällä on kussakin vaalipiirissä eri määrä valinnanvaraa; ja c) valinnanvaran laatu - eli ehdokkaina olevat henkilöt - on 100%:sti erilaista kussakin eri vaalipiirissä.
Oikeusministeriö on esittänyt vaihtoehdoiksi vaalipiirien yhdistämisiä, vaalialueita ja tasauspaikkoja. Näillä keinoin voitaisiin saada puolueet keskenään nykyistä tasaveroisempaan asemaan, ei enempää. Mikään näistä ei juurikaan lisäisi äänestäjien valinnanvapautta, saati että toteuttaisi äänestäjien välistä yhdenvertaisuutta.
Vaikka äänestäjillä tulee luonnollisesti olla oikeus osoittaa äänensä maantieteellisesti rajatulle ehdokasjoukolle, ei ketään tulisi pakottaa valitsemaan vain tietyn alueen ehdokkaista. Kyseessä ovat valtiolliset vaalit, joten äänestäjillä tulisi olla oikeus valita kaikista maassa tarjolla olevista ehdokkaista.
On olemassa joustavampia vaalitapoja (mm. erilaiset siirtoäänivaalit), joiden avulla voidaan samanaikaisesti taata äänestäjien yhdenvertainen kohtelu, nykyistä paremmin toteutuva suhteellisuus, äänestäjien valinnanvapauden lisääminen ja annettujen äänten nykyistä tarkempi kohdentaminen, vieläpä ilman vaaliliittoja.
Vaalitavan uudistaminen on ollut jo useamman hallituksen ohjelmassa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Muutoksen esteenä ei ole puute paremmista menetelmistä, vaan se että muutoksista päättävät nykyisin juuri ne 200 kansalaista, joilla on siihen kaikkein vähäisin motiivi.
Kansanedustajien jääviys päättää omista palkoistaan on herättänyt jonkin verran keskustelua. Jääviys vaalitavasta päätettäessä on demokratian toimivuuden kannalta monta kertaluokkaa suurempi kysymys.
Demokraattisempi tapa lähteä uudistukseen olisi vaikkapa se, että äänioikeutettujen keskuudesta arvottaisiin kansalaisraati tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja. Kuultuaan asiantuntijoita se esittäisi suosituksensa, jonka jälkeen päätös tehtäisiin kansanäänestyksellä.
Jiri Räsänen
Arto Tengvall
Äänivalta ry.
3 kommenttia:
Tuosta matemaattisista lähtökohdista perustin addressin, jossa toivotaan parannuksia nykyiseen vaalitapaan: www.addressit.com/vaalijarjestelma
Joo, tiedän, se on oikein hyvin kirjoitettu ja tiivis. Olen allekirjoittanut sen jo ja laittanut sinne myös kommentin. - Lue se!
Se keskustelu mitä nyt on käyty rajoittuu vain vain vaalipiirien erilaisiin piileviin äänikynnyksiin. Myöskin sinun tekemäsi adressi rajoittuu vain siihen. Se mitä me tarvitsemme on äänestäjän valinnanvapauden lisääminen niin että meillä kaikilla olisi todella mahdollisuus valita kaikista tarjolla olevista ehdokkaista. Ei vain niistä jotka meille on alueemme perusteella osoitettu.
Olen itse muotoilemassa toista adressia, joka on kattavampi. Mutta hyvähän että näitä on, eivät sulje toisiaan pois.
- Jiri
Joo, tiedän, se on oikein hyvin kirjoitettu ja tiivis. Olen allekirjoittanut sen jo ja laittanut sinne myös kommentin. - Lue se!
Se keskustelu mitä nyt on käyty rajoittuu vain vain vaalipiirien erilaisiin piileviin äänikynnyksiin. Myöskin sinun tekemäsi adressi rajoittuu vain siihen. Se mitä me tarvitsemme on äänestäjän valinnanvapauden lisääminen niin että meillä kaikilla olisi todella mahdollisuus valita kaikista tarjolla olevista ehdokkaista. Ei vain niistä jotka meille on alueemme perusteella osoitettu.
Olen itse muotoilemassa toista adressia, joka on kattavampi. Mutta hyvähän että näitä on, eivät sulje toisiaan pois.
- Jiri
Lähetä kommentti