Vaalipiiri-valitus

Tässä kopio Helsingin hallinto-oikeudelle jättämästäni valituksesta.


Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettu valituskirjelmä koskien keskusvaalilautakunnan virheellisesti hylkäämää äänestyslippua

1. Päätös johon muutoksenhaku kohdistuu:

Keskusvaalilautakunta päätti 21.3.2007 vahvistaessaan eduskuntavaalien tuloksen, hylätä äänestyslippuni. Haen muutosta tähän päätökseen.

Se asia, että äänestyslippuni on hylätty, voidaan päätellä seuraavista seikoista. Äänestin Helsingin vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin, siellä ehdolla ollutta ehdokasta. Ehdokkaiden äänestyspaikoittain saamat äänimäärät ovat julkisia. Kun lasketaan yhteen ko. ehdokkaan Pirkanmaan äänestyspaikoilta saatu äänimäärä, vastaa se ko. ehdokkaan saamaa kokonaisäänimäärää. Tästä voidaan päätellä, että ääntäni ei ole laskettu ko. ehdokkaan hyväksi.

Vaihtoehtoisia tapahtumia antamani äänen osalta ovat siten virhe ääntenlaskennassa tai se, että antamani ääni on hylätty. Koska ääntenlaskennan tekninen prosessi Suomessa on virheetön, mutta jokaisessa valtakunnallisessa vaalissa useita ääniä hylätään, voidaan varmuudella sanoa, että myös minun antamani ääni on hylätty.

Ääneni hylkääminen ei ole voinut perustua lakiin, sillä vaalilaki ei sano, että sellaisen ehdokkaan äänestäminen, joka on ehdolla vaalipiirissä jossa äänestäjä ei ole äänioikeutettu, olisi peruste äänestyslipun hylkäämiselle.

Vaalilain §85 kertoo tapaukset joiden perusteella äänestyslippu voidaan hylätä:

Vaalilain 85§. Äänestyslipun mitättömyys: "Äänestyslippu on mitätön, jos
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua
4) äänestyslippua ei ole leimattu
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta
se tarkoittaa,
6) äänestyslippuun on merkitty äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä;
7) äänestyslipulla on äänestetty ehdokasta, joka on asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä;

Asiattomana ei pidetä äänestyslippun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää."

Antamaani ääntä ei ole voitu hylätä yhdenkään ko. lainkohdan perustella, sillä yhtäkään vaalilain §85 seitsemästä momentista ei vastaa käsillä olevaa tilannetta. Alla perustelut §85 momentista 1 momenttiin 7.

1) En äänestänyt ennakkoon, joten ei ollut vaalikuorta jonne olisi voinut laittaa toisen äänestyslipun tai mitä tahansa muuta.
2) En äänestänyt ennakkoon, joten ei ollut vaalikuorta, johon olisi voinut tehdä asiattoman merkinnän.
3) Käytin äänestyslippuna oikeusministeriön painattamaa, vaalipaikalla vaalivirkailijalta saamaani äänestyslippua.
4) Äänestyslippuni leimattiin.
5) Kirjoitin ehdokkaan numeron selvästi ja vielä lisäsin ehdokkaan nimen, minkä mahdollisuuden vaalilain §85 7 momentti erityisesti äänestäjälle antaa.
6) En merkinnyt äänestyslippuun nimeäni, enkä asiatonta merkintää. Sen sijaan liitin äänestyslippuun ns. keltaisella tarralapulla liitteen, jossa ennalta selvensin vaalilan §85 määräyksiä lipun hylkäämisestä ja hylkäämättä jättämisestä. Kyseinen vaalilipun liite ei myöskään voi olla vaalilipun hylkäyksen peruste, sillä kyseessä oli äänestylipussa kiinni oleva liite, ei äänestyslippuun tehty merkintä. Toiseksi, liitteessä mainittuja asioita ei voida pitää asiattomina, koska siinä yhteydessä ainoastaan viittasin vaalilain äänestäjälle suomiin oikeuksiin.
7) En äänestänyt äänestyslipullani ehdokasta, joka olisi asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä.

Näin ollen vaalilippuni on hylätty lakiin perustumattomasti, eli kyseessä on laiton äänestyslipun hylkääminen.

Siltä varalta, että vastaavasta tapauksesta ei ole ennakkopäätöstä, viittaan lain tulkintaan asiaan verrannollisessa tapauksessa. Silloin kun äänestämään on päässyt henkilö, joka on alle 18-vuotias ja esiintynyt toisena henkilönä, ei hänen antamaansa ääntä voida erikseen hylätä siinäkään tapauksessa että äänioikeudetta äänestänyt tuomittaisiin vaalilain rikkomisesta. Tällaisessa tapauksessa vaalilaki mahdollistaa vaalien uusimisen ko. äänestysalueella ja uuden ääntenlaskennan.

Samoin, vaikka en olekaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänioikeutettu Pirkanmaan vaalipiirissä, ei äänioikeudettomuus itsessään ole peruste yksittäisen vaalilipun hylkäämiselle.


2. Vaaditut muutokset:

Vaadin että äänestyslippuni hylkääminen kumotaan ja ensisijaisesti vaadin että: koska ääntäni ei voida laillisesti hylätä, vaadin, että ääneni lasketaan äänestämäni ehdokkaan hyväksi.

Periaatteessa äänestyslipun laiton hylkääminen antaisi perusteen vaatia vaalien suorittamista uudelleen siinä äänestysalueessa, jossa äänestin. Katson, ettei tämä vaatimus ole kuitenkaan kohtuullinen, johtuen siitä, että ääneni hylkäämisen kumoaminen ei voisi vaikuttaa siihen ketkä ehdokkaat tulivat valituiksi.

Toissijaisesti vaadin, että äänestyslippuni hylkääminen kumotaan ja että keskusvaalilatakunta vaalilain §94 mukaan ilmoitettaa korjatun vaalien tuloksen ja valittujen vertausluvut ja äänimäärät niitä puolueita edustavissa, vaalipiirissä eniten leviävissä sanomalehdissä, joista ehdokkaita on valittu.

Perusteet: Katson, että etuani ja oikeuttani on loukattu kun keskusvaalilautakunta ei sisällyttänyt eduskuntavaaleissa äänestämäni ehdokkaan tiedotettavaan äänimäärään antamaani ääntä. Mikäli antamani ääni olisi laskettu mukaan, olisi vaalien tulos ollut toinen. Vaalien tuloksella ei tässä voida katsoa tarkoittavan ainoastaan sitä, ketkä ehdokkaat ovat tulleet valituiksi ja ketkä eivät, vaan myös sitä millaisia äänimääriä he ovat saaneet. Esimerkiksi Sauli Niinistön asema – ja siten vaalien tulos - noin 60 000 äänellä on aivan toinen kuin jos hän olisi mennyt läpi vaikkapa 5000 äänellä. Samoin jopa valitsematta jääneen Tarja Cronbergin poliittinen asema on aivan eri nyt saaduilla noin 8000 äänellä kuin jos hän olisi saanut vaikkapa 2000 ääntä, siitäkin huolimatta, että ehdokas Cronberg ei tullut edes valituksi. Ehdokkaiden muuttunut asema heidän saamiensa äänimäärien mukaan on vaalien tulos. Henkilön poliittinen asema pitää sisällään mahdollisen kansanedustajuuden sekä ko. henkilöiden nauttiman arvovallan, mikä on sitä suurempi, mitä enemmän hänelle on annettu ääniä, olivat ne sitten vaikuttaneet tai eivät. (viimeisessä lauseessa ollut kirjoitusvirhe korjattu jälkikäteen.)

Vaikka yhden yksittäisen äänen vaikutus ehdokkaan asemaan ei voi olla suuri, turvaa vaalilaki äänioikeuden jokaiselle äänestäjälle, yksi ääni kerrallaan. Vain siten demokratia voi toteutua vaaleissa. Tämän vuoksi sillä että keskusvaalilautakunta lakiin perustumattomalla tavalla jättää julkaisematta ehdokkaani saamat ei-hyväksytyt äänet, on äänioikeuteni osittain mitätöity.



Helsingissä 4.4.2007 Jiri Räsänen